Viikon vieras: Miika Pölkki Sopivassa balanssissa

”Suomen kautta japanilainen media katsoo EU:ta ja Venäjää. Suomi ei ole kohdemaa.” Kuva: Heini Lehväslaiho

”Suomen kautta japanilainen media katsoo EU:ta ja Venäjää. Suomi ei ole kohdemaa.” Kuva: Heini Lehväslaiho

Sanatyöläinen Miika Pölkki, 37, on syntynyt ja kasvanut Japanissa. Tohtoriksi väittelevä Pölkki tietää mitä japanilaiset toimittajat haluavat Suomesta.

”Suomalainen toimittaja käsittelee maailmaa kokonaisuutena kertoen yleiskuvan. Joka ikinen kerta Suomeen tulevat japanilaiset toimittajat törmäävät tähän ajattelutapaan.” Japanilaisten politiikkojen, toimittajien ja järjestötyöntekijöiden kielellisenä ja kulttuurisena apuna toimiva Pölkki korostaa yksityiskohtien kiinnostavan japanilaisia.

”Aikaisemmin Japanin mediassa käytettiin esimerkkimaina Ranskaa tai Yhdysvaltoja, nyt Suomi on maailman trendikkäin maa. Suomi on eksoottinen paikka Euroopassa ja elokuva Lokki räjäytti pankin.”

”Kulttuurien välinen kommunikointi on tärkeätä. Miten voi tulla taitavammaksi kulttuurien välissä liikkujaksi? Suomalaiset kyllä uskovat itseensä ja selittävät asioita, mutta eivät mieti asiaa yksityiskohtineen loppuun. Japanilaisen päätelmä tästä on, ettei puhuja osaa asiaansa.”

Liikkumisvara journalismissa

Viisi vuotta Japanin tutkimusta Helsingin yliopistossa opettanut Pölkki on myös kirjailija ja dokumentaristi. Seuraava dokumentti kertoo buddhalaisluostarista mallin ottaneesta Japanin vankilajärjestelmästä.

”Pitää miettiä yhteisöä ja mitkä ovat perusjutut. Miten kieli ohjaa ajattelua, koska ajattelu ja toimiminen vievät tiettyyn suuntaan. Japanilaiset toimittajat tarvitsevat salapoliisin, toiset silmät avuksi suomalaiseen ajatusmaailmaan.” Pölkin mukaan suomalainen toimittaja kirjoittaa enemmänkin oman mielipiteen ja mitään peittelemättä, japanilainen kirjoittaa rivien väliin. Pölkki painottaa liikkumisen ja rivien välistä lukemisen tärkeyttä.

”Toisen maan tuntemus suomalaisen tapakulttuurin lisäksi on tärkeätä. Nähdäksemme itsemme uuden kulttuurin kautta tarvitsemme vertailumaan. Japanilaisia kiinnostavat juttuaiheet ovat koulutus, isyys ja miehen rooli perheessä sekä sosiaalinen tuki. Suomi on maana sivuosassa, koska Suomi ei ole kohde. Sen kautta katsotaan EU:ta ja Venäjää, Suomen kautta voi ajatella ja vertailla.”

”Sosiaalinen maailma on erilaista Japanissa, ihmisten väliset suhteet ovat huimat. Herkkyys ja hyvän kierre ovat positiivisia voimia. Japanissa ei voi syödä mansikoita ja lähteä ulos maasta. Sosiaalisessa maailmassa onnistuminen vaatii kulttuurillista ymmärrystä.”

Miika Pölkki, 37

  • Japanin tutkimuksen opettaja, kirjailija
  • Mitä miten zen? (2013)
  • Sushikirja. Perijapanilaisesta supisuomalaiseen (2011)

Anna-Maria Tukiainen