Miten toimittaja voi varautua pahimpaan?

Turvallisuuskurssilla treenattiin muun muassa ensiaputaitoja. Kuvassa vasemmalla Margaretha Carlemalm Ruotsin Punaiselta Ristiltä ja kylkiasentoa suorittamassa kurssin osallistujista Elin Lindkvist ja Jonas Cullberg.

Turvallisuuskurssilla treenattiin muun muassa ensiaputaitoja. Kuvassa vasemmalla Margaretha Carlemalm Ruotsin Punaiselta Ristiltä ja kylkiasentoa suorittamassa kurssin osallistujista Elin Lindkvist ja Jonas Cullberg.

Kriisialuetoimittajien turvallisuuskurssilla Ruotsin Kalmarissa opitaan viiden päivän aikana mm. antamaan ensiapua ja luovimaan  panttivankitilanteessa.

Pääasiallisesti ruotsalainen toimittajakunta kuuntelee, kun ruotsalainen kollega ja yli vuoden etiopialaisessa vankilassa kuvaajaparinsa kanssa virunut Martin Schibbye kertaa kokemuksiaan kidnapatuksi tulemisesta. Ollaan joulukuun puolivälissä Ruotsin Kalmarissa Fojo Mediainstituutin toista kertaa järjestämällä kriisialuetoimittajien turvallisuuskurssilla. Samaisen kurssin kävi viime vuonna Syyriassa kaapattu ja tammikuussa vapautettu ruotsalaisvalokuvaaja Niclas Hammarström.

-Meillä ei ole tilastoja ulkomailta raportoivista, mutta luultavasti heitä on nykyisin enemmän, sillä mediat ovat vähentäneet kirjeenvaihtajien määrää ja käyttävät freelancereita muiden maiden uutisoinnin kattamiseen, kertoo puheenjohtaja Jonas Nordling Ruotsin journalistiliitto SJF:stä.

SJF:n mukaan maan freelancereiden määrä on pysynyt viime vuosina ennallaan 1700:ssa. Suomessa vastaava virallinen luku on 1200, ja se on lähiaikoina ollut laskeva.

Matkat konfliktialueille vievät adrenaliinipitoisia seikkailuja hakevia freelancereita kohteisiin ilman kunnon valmistautumista, eikä pienillä toimituksilla välttämättä ole resursseja ulkomaan keikoille lähtevien työntekijöidensä turvallisuusvalmennukseen. Näistä syistä parikymmenhenkinen toimittajajoukko on kokoontunut vastaanottamaan turvallisuuskoulutusta Kaakkois-Ruotsiin.

Mikä sitten ajaa freelanceriksi vaarallisille alueille?

  • Olen freelancer tehdäkseni laatujournalismia, joka vaatii aikaa. Sitä toimituksissa ei ole tarjolla. Ihmiset kyllästyvät lyhyisiin juttuihin ja kaipaavat vaihtelua lehtien sivuille. Haluan toteuttaa projekteja, jotka vaativat vapautta, sanoo syksyllä kirjan vankeudestaan Etiopiassa yhdessä kuvaajakollegansa Johan Perssonin kanssa julkaissut Schibbye.

Schibbyellä on mielipiteitä myös hyvän toimittajan nykyominaisuuksista, joihin hän pyrkii työnsä kautta.

  • Hyvä journalisti löytää tietonsa muuta kautta kuin googlaamalla ja haastattelee muitakin kuin hyviä tyyppejä, hän luettelee.

Viisi tiukkaa päivää

Turvallisuuskurssilla opitaan viiden päivän aikana niin teoriaa kuin käytäntöä ihmisoikeuspykälistä ensiavun antamiseen ja kyberturvallisuudesta panttivankitilanteessa luovimiseen.

Kurssin kouluttajina on muun muassa Sveriges Radion ulkomaantoimittajakonkari Johan Mattias Sommarström, IT-alan ammattilainen Tomas Carlsson, psykologi Anna Herbert sekä henkilökuntaa Ruotsin puolustusvoimista ja Punaiselta ristiltä. Myös osanottajat jakavat keskenään kokemuksia ulkomaan keikoilta, sillä osa on työskennellyt esimerkiksi Lähi-idässä, Etelä-Amerikassa ja Afrikassa. Kurssin päätteeksi jokainen laatii henkilökohtaisen valmistautumislistan matkoille, ja antaa myöhemmin kirjeitse palautetta viisipäiväisestä rupeamasta.

  • Tärkeimpiä oivalluksia osallistujille olivat hyvän valmistautumisen merkitys, yksityiskohtaisen kontaktilistan kokoaminen, kunnon ylläpito ja henkinen valmius panttivankitilanteeseen, kertaa kurssin järjestäjä Nina Hjelmgren saatua palautetta.

  • Mikä tärkeintä, heistä tuntuu niin fyysisesti kuin henkisesti valmistautuneemmilta, hän lisää.

Kriisikoulutusta myös kotimaan oloihin

Mennyt vuosi 2013 on Toimittajat ilman rajoja -järjestön tilastojen mukaan varsinkin kidnappausten osalta synkkä. Edellisiin vuosiin verrattuna maailmalla työtehtävissä kaapattujen journalistien määrä on paisunut vuosi vuodelta, joten varautumiselle on paikkansa. Länsinaapuri Ruotsissa jo viisi media-alan ammattilaista on 2000-luvulla joutunut kaappauksen uhriksi työtehtävissä. Suomalaisten osalta vastaavaa ei ole vielä tapahtunut.

  • En tiedä, mistä johtuu, että ruotsalaiset journalistit onnistuvat saamaan itsensä kidnapatuiksi. Johtuuko se sitten rämäpäisyydestä, tietämättömyydestä vai heidän määrästään, kommentoi kansainvälisistä asioista vastaava asiamies Juha Rekola Suomen Journalistiliitosta.

Suomalaiset ulkomaantoimittajat ovat saaneet turvallisuusvalmennusta vaihtelevasti: muun muassa Yle ja Helsingin Sanomat ovat tarjonneet ulkomaantoimittajilleen turvallisuusaiheisia kursseja. Freelancereille ei omaa koulutusta aiheesta ole.

Viime vuosina suomalaisten ulkomaantoimittajien ja freelancereiden määrä on pudonnut. Vuonna 2007 ulkomailla työskenteli Journalistiliiton tilastojen mukaan yli 80 freelanceria, viime vuonna heitä oli enää noin 50. Resurssipulassa  turvallisuuskoulutus ei ole mediataloilla tai ammattiliitoilla ensimmäisenä mielessä. Kriiseihin varautuminen tosin koskettaa Rekolan mukaan ammattikuntaa laajemminkin.

  • Suuri osa maailmalla surmansa saaneista toimittajista kuolee kotikaupungissaan, joten kriisitilanteissa toimimista on aina mietittävä etukäteen. Suomalainenkaan toimittaja ei tiedä aamulla tekeekö hän keskipäivällä reportaasin Tallinnan pronssipatsasmellakoista tai vaikka koulusurmista, hän huomauttaa.

  • Kun Meksikossa tapettiin pari vuotta sitten suomalainen rauhanaktivisti, mietin, että se olisi voinut olla journalistikin. Pitääkö odottaa, että jollekulle käy jotain?, Rekola kysyy.

Kuva ja teksti: Eira Talka