Kuukauden vieras: Jani Kaaron kolumneissa on sanomaa

Jani KaaroTiedejuttuihin erikoistuneen toimittajan ja kolumnistin Jani Kaaron ura alkoi kirjaimellisesti ruohonjuuritasolta hyönteisiä tutkien. Nyt Kaaro kirjoittaa aiheesta kuin aiheesta, kunhan siinä on aina jokin sanoma.

Jani Kaaron kolumni Addiktiot ovat korvikkeita hengen köyhyydelle nostatti kiihkeän keskustelun sosiaalisessa mediassa. Kirjoitus haastaa lukijansa pohtimaan addiktioiden todellista luonnetta yllättävien tutkimustulosten valossa.

”Kun itse törmäsin näihin uudenlaisiin ajatuksiin riippuvuuksien syistä ja seurauksista, tuntui kuin suomut olisivat tipahtaneet silmiltäni”, Kaaro luonnehtii.

Hän kirjoitti kolumnin uskoen, että lukijat voisivat samaistua riippuvuuden kokemukseen uudenlaisen tiedon valossa. Kaaro kertoo törmäävänsä itse näin kiinnostaviin havaintoihin vain noin kerran kymmenessä vuodessa, vaikka lukee jatkuvasti.

Lukijat jakoivat ahkerasti juttua Facebookissa ja blogosfäärissä. Kommenteista voi huomata, että kolumni selvästi jakaa lukijoiden mielipiteitä. Kaaro seurasi itse verkkokeskustelua jonkin verran. Hän huomasi monien kokeneen samanlaisia oivalluksia kuin hän itse, kun taas jotkut eivät kolumnin esittämiä asioita hyväksyneet.

”Huomioivat kuitenkin”, Kaaro hymähtää.

Sananvapauden illuusio

Vaikka kolumneissa rikotaan usein perinteisiä rajoja ja ajatusmalleja, niihin pätevät samat journalistin ohjeet kuin muihin sisältöihin.

Kaaron mielestä ulkopuolelta tulevaa sääntelyä tulisi ajatella palautteena ainakin Suomessa, jossa sana on pitkälti vapaa.  

Kaaro muistuttaa, että valitsemme kuitenkin itse sanamme ja meidän on valittava ne viisaasti. Hän uskoo, ettei täydellinen sanavapaus toteudu juuri koskaan.

”Olemme aina sidottuja muotoilemaan sanamme johonkin kontekstiin sopiviksi”, Kaaro pohtii.

Verkkokirjoittamisen mahdollisuudet

Verkkokolumneja luetaan paljon ainakin jos klikkauksiin on uskominen. Kaaron mukaan tämä johtuu kolumnistien henkilökohtaisesta tavasta lähestyä aihettaan. Sana on vapaa – rajoituksia on hyvin vähän tai ei lainkaan.

Kaaron työnantaja Helsingin Sanomat ei ole antanut hänelle koskaan vaatimuksia kolumneihin – ei edes pituusrajoituksia. Kaaro uskoo, ettei hänen kolumneistaan olisi tullut nykyisen kaltaista mediailmiötä ilman verkkoympäristön mahdollisuuksia.

”Printtiin aiheet olisi pitänyt varmaan miettiä puitteisiin sopiviksi”, Kaaro pohtii.

Subjektiiviset sisällöt kuten blogit, ovat kuumaa tavaraa. Kaaro luonnehtii blogia uudelleen nimetyksi kolumniksi.

”Blogi on samanlaista tutkimusmatkailua ajatusten maailmassa. Hyvä kolumni tai blogikirjoitus puhuttaa aina”, Kaaro kertoo.

Hänen mukaansa tämän päivän kirjoitusmuotiin kuuluu runsaasti kyynistä kuittailua ja spekulointia ilman varsinaista lopputulosta. Jättämällä kuittailun ja spekuloinnin väliin hän erottuu joukosta.

”Kirjoitan aina omalla tavallani, joka on minulle luontevaa. Oli se suosittua tai ei”, Kaaro toteaa.

Faktaa Kaarosta:

  • jätti lukion kesken
  • luonnehtii itseään vapaaksi kirjoittajaksi
  • kirjoittanut muun muassa Helsingin Sanomiin ja Tiede-lehteen
  • kirjoittanut useita tiedekirjoja, kuten palkittu Evoluutio ja Kaiken oudon ensyklopedia

Teksti: Hanna Korhonen