Kuukauden vieras: Maryan Abdulkarim on näkymätön

Maryan Abdulkarim

© Lauri Kutila

Lapsena Suomeen muuttanut Maryan Abdulkarim vastustaa rasismia. Hän syyttää mediaa liiasta varovaisuudesta. Toimittajat haastattelevat tyypillisesti valkoisia miehiä.

Helsinkiläinen ihmisoikeusaktivisti ja vapaa toimittaja Maryan Abdulkarim, 32, asettaa itsensä vaaraan, kun hän puhuu julkisesti rasismista. ”Uhka on todellinen. Yksi ryhmä partioi Helsingin katuja.”

Abdulkarimin osoite ja puhelinnumero ovat salaisia. Hän ei jaa edes sähköpostiosoitettaan.

Äärioikeistolaiset ryhmät alistavat muitakin kuin maahanmuuttajia. Uhkausten vuoksi esimerkiksi tutkijat eivät voi puhua vapaasti työstään. Kun Helsingin Sanomat lähetti runsas vuosi sitten kyselyn yliopiston tai valtionhallinnon tutkijoille, jotka ovat tutkineet maahanmuuttoa, monikulttuurisuutta tai rasismia, niin kyselyyn vastasi 16 tutkijaa. Heistä 14 oli saanut vihapalautetta, joka vaihteli miedoista solvauksista lasten tappouhkauksiin.

Media piilottelee rasismia

Abdulkarim syyttää mediaa liiasta varovaisuudesta. ”Perussuomalaiset ovat onnistuneet siirtämään politiikan keskipistettä ja samalla toimittajien puhetta oikealle, jolloin rasismista on tullut normaalitila.”

Abdulkarimin mukaan se näkyy sanojen käytössä. ”Jotkut ihmiset kyseenalaistavat oikeuteni toimia tässä yhteiskunnassa. Heistä käytetään pehmeämpiä termejä. Lehdet kirjoittavat maahanmuuttokriittisistä ihmisistä, kun tarkoittavat fasisteja tai rasisteja.”

Abdulkarim on muslimi

”Suomessa uskontoni ei rajoita elämääni tai toimintaani millään lailla. Rasismi rajoittaa”, hän toteaa.

Samalla hän kokee olevansa suojassa, koska on musta, nainen ja muslimi. Äärioikeistolle hän on vaaraton, koska hän ei kuulu sen todellisuuteen. Näkymättömän ihmisen puhe on ’harmitonta kitinää’.

Maryan Abdulkarim keskusteli lokakuussa Perussuomalaisten kansanedustajan Tom Packalénin kanssa rasismista Radio Helsingissä. Keskustelu sivusi Packalénin suosittua blogia, jossa tämä kirjoitti Suomen epäonnistuneesta maahanmuuttopolitiikasta, joka tuottaa ’mätiä hedelmiä’. Myös radio-ohjelmassa Packalén syytti maahanmuuttajataustaisia jengejä kantasuomalaisten nuorten pahoinpitelystä. Abdulkarim osoitti Packalénin tiedot virheellisiksi. Häntä huolestutti myös se, että Packalén vahingoittaa puheillaan poliisin mainetta.

Abdulkarim tuntee maahanmuuttajista tehdyt tutkimukset ja esittää asiansa hyvin. Silti omasta mielestään hän ei ärsytä ketään.

”Minua ei oteta tässä yhteiskunnassa vakavasti.”

Toimittajat näkevät vain valkoiset naamat

Eduskunnassa säädetään lakeja, jotka vaikuttavat jokaisen arkeen.

”Poliittiset päättäjät ajattelevat, että jotkut ihmiset ovat vähemmän oikeutettuja ihmisarvoiseen kohteluun kuin toiset.”

Abdulkarim toivoo, että toimittajat puuttuisivat tähän, siitä huolimatta, että se saattaa leimata heidät hankaliksi toimittajiksi. ”Olemme Suomessa herkkähipiäisiä, varomme loukkaamasta ketään.”

Mitä toimittajat voisivat tehdä tasa-arvon edistämiseksi? ”Heidän tulisi olla tietoisia omasta taustastaan ja positiostaan.”

Vähemmistönäkökulma tulee Abdulkarimin omiin kirjoituksiin ’aika luonnostaan’, sillä hän ei tiedä, miltä tuntuu olla valkoinen tai valtaväestön jäsen. ”Moni toimittaja elää illuusiossa, että on objektiivinen”, hän sanoo.

”Et voi muuttaa maailmaa, ellet ole tietoinen omasta asemastasi.”

Eduskuntatutkimuksen keskuksen tekemän tuoreen tutkimuksen mukaan median käyttämistä asiantuntijoista yli 70 prosenttia on miehiä. Suomessa on kuitenkin korkeasti koulutettuja vähemmistöihin kuuluvia naisia. ”Toimittaja löytää helpommin valkoisen naaman”, Abdulkarim toteaa.

Hän kannattaa yhteiskuntaan kiintiöitä, jotta ’rodullistetut’ ihmiset nousisivat paremmin esille. ’Rodullistetulla’ Abdulkarim viittaa siihen, kuinka valkoihoisella ihmisellä on valta määrittää muiden ihmisten rodut.

Maryan Abdulkarim on kulkenut pitkän tien Somaliasta Tampereen kautta Helsinkiin, jossa hän opiskelee sosiaalialaa.

”Nuorempana uskoin, että ainoat minulle mahdolliset ammatit ovat bussikuski ja siivooja.”

Maryan Abdulkarim

  • s. 1982 Mogadishussa Somaliassa, muuttanut 7-vuotiaana Tampereelle
  • vapaa toimittaja, kirjoittanut kolumneja muun muassa Voimaan ja Tulvaan
  • Image-lehden nimeämä sankari 2014: suunnannäyttäjä, ajattelija ja tekijä
  • opiskelee sosionomiksi ammattikorkeakoulussa.

Teksti: Ansa Aarnio

Juttu on julkaistu 2.12.2014