Vuoden 2014 yhteenveto journalisteja vastaan tehdyistä hyökkäyksistä

Toimittajia on surmattu hieman vähemmän kuin viime vuonna, mutta surmatavat  ovat barbaarisempia ja sieppaukset lisääntyneet unnamed

Työnsä takia surmansa saaneiden toimittajien määrän laskun lisäksi Kansainvälisen Toimittajat ilman rajoja -järjestön vuoden 2014 yhteenveto  kiinnittää huomiota journalisteihin kohdistetun väkivallan luonteen muutokseen sekä siihen, kuinka etenkin tarkasti suunniteltuja uhkauksia ja mestauksia käytetään erittäin paljon selkeiden päämäärien saavuttamiseen.

Murhista on tulossa entistä barbaarisempia ja sieppausten määrä kasvaa nopeasti. Näiden tekojen suorittajat yrittävät estää toimillaan riippumatonta uutistuotantoa sekä välttyä ulkomaiden tarkkailulta.

Kaksi kertaa enemmän toimittajia joutui lähtemään maanpakoon tänä vuonna kuin viime vuonna heidän jouduttuaan näiden erilaisten uhkailuiden kohteeksi.

Kansainvälinen Toimittajat ilman rajoja -järjestö on julkaissut vuosittaista yhteenvetoa journalisteja vastaan tehdystä väkivallasta ja väärinkäytöksistä vuodesta 1995 saakka. Yhteenveto perustuu tarkkaan tietoon, jota järjestö kerää seurantatyönsä kautta. Yhteenvedossa on mukana luvut sekä ammattitoimittajille että kansalaisjournalisteille, jotka ovat saaneet surmansa raporttiensa vuoksi. Kansainvälinen Toimittajat ilman rajoja -järjestö jatkaa yhä niiden tapausten tutkimista, joista se ei ole vielä saanut kerättyä tarpeeksi tietoa päästäkseen selkeään johtopäätökseen.


66 (-7%) journalistia surmattu 2014:

  1. Plus 19 kansalaisjournalistia surmattu
  2. ja 11 mediatyöntekijää surmattu

Yhdysvaltalaisten ja irakilaisen toimittajien mestaamiset 2014 todistivat siitä mittakaavasta, jolla väkivaltaa voidaan käyttää epätoivottuja todistajia kohtaan. Harvoin on toimittajia murhattu yhtä barbaarisella tavalla propagandan takia koko maailmaa järkyttäen. Yhteensä 66 ammattitoimittajaa surmattiin työnsä vuoksi vuonna 2014, mikä oli 7% vähemmän kuin 2013. Kaksi kolmasosaa surmattiin sota-alueilla, kuten Syyriassa (joka on yhä maailman vaarallisin maa journalisteille), Palestiinalaisalueilla (erityisesti Gazassa), Itä-Ukrainassa, Irakissa ja Libyassa. Kaksi kehityskulkua on syytä nostaa huomion kohteeksi: Ensinnäkin, vähemmän journalisteja surmattiin maissa, jotka ovat ”rauhan” tilassa, kuten Meksikossa, Intiassa ja Filippiineillä. Ja toiseksi, surmattujen naistoimittajien määrä kaksinkertaistui viime vuoden kolmesta tämän vuoden kuuteen. Naistoimittajat surmattiin Keski-Afrikan Tasavallassa, Irakissa, Egyptissä, Afganistanissa ja Filippiineillä. Lisäksi kansalaisjournalistina toiminut nainen surmattiin Meksikossa hänen jouduttuaan ensin asemiesten sieppaamaksi.

Viisi tappavinta maata journalisteille

Viisi merkittävää tapausta vuodelta 2014

James Foley

Heinäkuun 19. päivä Islamilainen valtio (IS) julkaisi kauhistuttavan videon, jolla amerikkalainen panttivanki James Foley mestattiin. 40-vuotias Foley oli GlobalPost-uutissivuston sekä Agence France-Presse-uutistoimiston toimittaja. Internetissä julkaistu ja tarkkaan suunniteltu video oli tarkoitettu lisäämään painetta Yhdysvaltain hallitusta kohtaan. Videolla uhattiin teloittaa myös Steven Sotloff, amerikkalainen toimittaja, joka oli ollut siepattuna Syyriassa vuoden 2013 kesästä lähtien. Sotloffin mestauksen näyttävä video julkaistiin tasan kaksi viikkoa myöhemmin.

Raad Azaoui

Irakilainen videokuvaaja Raad Mohamed Al-Azaoui työskenteli Sama Salah Aldeen -tv-kanavalle. Hänet teloitettiin julkisesti 10. lokakuuta, kun hän ei suostunut yhteistyöhön ainoastaan kuuliaisia tai kuolleita journalismeja sietävän Islamilaisen valtion kanssa. Al-Azaoui oli isä ja 36-vuotias. Hänet teloitettiin yhdessä hänen veljensä sekä kahden muun siviilin kanssa IS:n kontrolloimassa Samaran kaupungissa kuukausi sen jälkeen, kun hänet oli otettu kiinni yhdessä 20 muun irakilaisen kanssa. IS oli ilmoittanut suunnitelmistaan teloittaa hänet heti kun hänet oli siepattu.

Khadija Ismayilova

Khadija Ismayilova on azerbaidzanilainen tutkiva journalisti, joka on raportoinut korkean tason korruptiosta. Hän on ollut kiinni otettuna 5. joulukuuta lähtien. Hän pelkäsi, että hänet voitaisiin pidättää, mutta mikään ei saanut tätä median vapauden symbolia jättämään maataan, jonka puolesta hän oli taistellut vuosien ajan harvinaisella rohkeudella ja periksiantamattomuudella. Hänen raportointinsa sekä ihmisoikeuksien puolustamisensa tekivät hänestä hallitukselle tärkeän kohteen. Vuosina 2012 ja 2013 hän joutui mustamaalauskampanjan ja kiristysyritysten kohteeksi seksinauhan vuoksi. Paine kasvoi tänä vuonna, kun häntä syytettiin vakoilusta, kunnianloukkauksesta ja hänet pidätettiin ja häntä estettiin matkustamasta ulkomaille. Nyt hänet on lopulta otettu kiinni absurdin tekosyyn varjolla. Hänen väitetään ”yllyttäneen” entistä kollegaansa yrittämään itsemurhaa. Syyte voi johtaa jopa 3–7 vuoden pituiseen vankeuteen.

Raef Badawi

Saudiarabialainen kansalaisjournalisti ja Kansainvälisen Toimittajat ilman rajoja -järjestön vuoden 2014 Lehdistönvapauden palkinnon voittaja Raef Badawi on ollut vangittuna vuodesta 2012 lähtien syytettynä ”islamin loukkaamisesta” hänen esitettyään liberaaleja ajatuksia nettisivustollaan nimeltään Liberal Saudi Network. Raef on 30-vuotias ja kolmen lapsen isä. Hänet tuomittiin syyskuussa Riadissa kymmeneksi vuodeksi vankeuteen, tuhanteen raipaniskuun sekä raskaaseen sakkoon. Vastauksena tähän epäinhimilliseen rangaistukseen, joka rikkoo kansainvälistä lakia, Kansainvälinen Toimittajat ilman rajoja -järjestö on laatinut vetoomuksen, jossa vaaditaan kuningas Abdullahia armahtamaan hänet.

Maria del Rosario Fuentes Rubio

”Sulkekaa tilinne, älkää riskeeratko perheidenne henkiä kuten minä tein”, oli viesti joka lähetettiin nimettömänä nuoren meksikolaisen lääkärin ja kansalaisjournalistin Maria del Rosario Fuentes Rubion Twitter-tilille 16. lokakuuta 2014, päivä sen jälkeen kun asemiehet sieppasivat hänet koillisessa Tamaulipasin osavaltiossa. Viestin oheen oli lisätty kuva hänen kuolleesta ruumiistaan. Hänen murhansa oli kosto siitä, että hän oli raportoinut korruptiosta ja huumekaupasta. Rubio oli aloittanut kansalaisjournalistina toimimisen koska perinteinen media sensuroi itseään kostotoimien pelossa. Sosiaalista mediaa käyttävät kansalaisjournalistit ovat yleensä ainoita tarpeeksi rohkeita, jotka uskaltavat puhua järjestäytynyttä rikollisuutta ja väkivaltaa vastaan.

Gao Yu

Tunnettu kiinalainen journalisti, Gao Yu, 70, on oikeudessa syytettynä valtionsalaisuuksien paljastamisesta Saksan yleisradion ulkomaanpalvelulle Deutsche Wellelle. Ensimmäisessä kuulemisessaan 21. marraskuuta Pekingissä hän ilmoitti olevansa syytön häntä vastaan esitettyihin syytöksiin. Samalla hän perui aiemmin pakotettuna tekemänsä tunnustuksen, joka oli esitetty toukokuussa Kiinan valtiollisen tv-kanavan CCTV:n uutisissa. Gao Yu on ensimmäinen toimittaja, joka vastaanotti Unescon toimittajapalkinnon, World Press Freedom Prizen vuonna 1997. Gao Yu on viettänyt jo seitsemän vuotta vankilassa. Jos hänet todetaan syylliseksi, häntä voi odottaa 15 vuoden vankeustuomio.


Vuonna 2014 siepattuja journalisteja: 119 (+37%)

  1. Plus kahdeksan kansalaisjournalistia

Tänä vuonna nähtiin suuri nousu siepattujen toimittajien määrässä (mukaan lukien ne, jotka vapautettiin tai surmattiin sieppauksen jälkeen sekä ne, jotka ovat yhä siepattuina).

Maailmanlaajuisesti 119 ammattitoimittajaa joutui siepatuiksi (tai on yhä siepattuina) vuonna 2014, mikä tarkoittaa 37% nousua viime vuoden lukuun, joka oli 87. Suurin osa tapauksista oli Lähi-idässä ja Pohjois-Afrikassa (29 Libyassa, 27 Syyriassa ja 20 Irakissa). Suurin syy oli Islamilaisen valtion sotatoimet Irakissa ja Syyriassa sekä epävakaus Libyassa, jossa keskenään taistelevien aseellisten ryhmittymien väliset yhteenotot eivät ole tauonneet. Monia toimittajia siepattiin myös Ukrainassa, pääosin maan itäosissa, jossa konflikti jatkui huolimatta syyskuussa alueelle julistetusta tulitauosta. Maailmanlaajuisesti 40 ammattitoimittajaa sekä kansalaisjournalistia on yhä panttivankeina. Paikalliset toimittajat maksavat korkeimman hinnan, sillä he edustavat 90% siepatuiksi joutuvista. 16 niistä 22 toimittajasta, jotka ovat yhä aseellisten ryhmien sieppaamina Syyriassa, on syyrialaisia. Kaikki kahdeksan journalistia, jotka ovat yhä siepattuina Irakissa ovat irakilaisia.

Maat, joissa siepattiin eniten journalisteja

Viisi vaarallisinta aluetta vuonna 2014

Alueet, jotka ovat Islamilaisen valtion hallinnassa (Irakissa ja Syyriassa)

Islamilaisen valtion jihad-taistelijat pitävät yllä brutaalia uutis- ja informaatiodiktatuuria hallitsemillaan alueilla Irakissa ja Syyriassa. Journalisteja tarkkaillaan ja usein heitä myös jahdataan, siepataan ja surmataan. Kauhun ilmapiiri on luonut ”informaation mustia aukkoja”, kuten Mosulin kaupungin (400 kilometriä luoteeseen Bagdadista), josta suurin osa journalisteista on paennut kostotoimien pelossa. Syyrian Deir Ezzorin provinssissa IS on asettanut voimaan 11 sääntöä, joita journalistien on seurattava. Sääntöjen joukossa on määräys vannoa uskollisuutta kalifi Abu Bakr al-Baghdadille.

Itäinen Libya

”Leikkaamme sormesi irti jos jatkat kirjoittamista.” Tällaisia uhkauksia journalistit saavat usein itäisessä Libyassa. Samalla, kun maa vajoaa yhä syvemmälle ja syvemmälle kaaokseen, kilpailevien aseellisten ryhmien välinen sota hävittää sopimattomia todistajia ilman pelkoa, että kukaan joutuisi näistä rikoksista rangaistuksi. Kolme toimittajaa ammuttiin kadulle viiden kuukauden aikana 2014. Nuorin heistä oli 18-vuotias. Yhdeksän muuta journalistia siepattiin. Kukaan ei pidä enää lukua niistä, jotka on vangittu tai joita on uhkailtu. Kameran tai pressikortin kantaminen vaatii paljon rohkeutta.

Balochistan (Pakistan)

Pakistanin suurimmassa ja köyhimmässä provinssissa, Balochistanissa, käydään jatkuvasti väkivaltaisia yhteenottoja paikallisten aseellisten ryhmittymien sekä valtion turvallisuusjoukkojen välillä. Alueella työskentelevät toimittajat ovat joutuneet näiden kahden ”lehdistönvapauden saalistajien” väliin. Toimittajia uhkaavat jatkuvat islamistien ja Taliban-järjestön suorittamat pommi-iskut ja ampumiset. Lisäksi he joutuvat Balochin separatistien kostotoimien kohteeksi ja Pakistanin armeijan tarkkailun ja mielivaltaisten pidätysten kohteiksi. Balochistania vuodesta 2004 lähtien piinannut väkivalta on edelleen jokapäiväistä todellisuutta alueen muutamalle jäljellä olevalle toimittajalle.

Donetskin ja Luhanskin alueet (Itä-Ukraina)

Osat Donetskin ja Luhanskin alueista ovat olleet epävakauden tilassa alueella huhtikuussa 2014 alkaneen aseellisen konfliktin jälkeen. Kuusi journalistia sai surmansa toukokuun ja elokuun välillä, mutta taistelut vaikuttavat nyt laantuneen hieman, ja sieppauksista sekä mielivaltaisista pidätyksistä on tullut vähemmän järjestelmällisiä. Siitä huolimatta tunnistamattomien asemiesten partiot ja tarkistuspisteet tekevät yhä alueella liikkumisen vaaralliseksi toimittajille. Toimittajat joutuvat yhä jatkuvan pelottelun kohteeksi, heihin suhtaudutaan epäluuloisesti ja heitä painostetaan tukemaan eri osapuolten näkökantoja. Eniten vaaroille alttiina ovat paikalliset journalistit, joita uhataan, sensuroidaan ja joiden toimistot joutuvat todennäköisimmin tuhotuiksi.

Antioquian maakunta (Kolumbia)

Toimittajana työskentely on riskialtis ammatti Kolumbian luoteisessa Antioquian maakunnassa, varsinkin niille, jotka raportoivat korruptiosta tai järjestäytyneestä rikollisuudesta. Rikolliset puolisotilaalliset ryhmittymät kylvävät kauhua, usein rikoskumppaneinaan paikalliset viranomaiset. Ryhmät levittävät tappolistoja, joilla on eliminoitavaksi merkittyjen toimittajien nimiä. Toimittajia uhkaillaan, heitä vastaan hyökätään ja heitä murhataan ilman, että lähes koskaan kukaan joutuu vastaamaan teoista oikeuden edessä. Yksi journalisti, Luis Carlos Cervantes, murhattiin 12. elokuuta vain kaksi viikkoa sen jälkeen, kun poliisi oli lopettanut hänen suojelemisensa.


Journalisteja vangittuna: 175 (sama määrä kuin viime vuonna)

  1. Plus 178 kansalaisjournalistia vangittuina.

Maailmanlaajuisesti 178 ammattitoimittajaa oli vankilassa työnsä vuoksi 8. joulukuuta 2014 ja sattumalta täysin sama määrä kansalaisjournalisteja oli myös vangittuna tuona päivänä. Jotkut maat ovat ryhtyneet toimenpiteisiin enemmän toisen ryhmän suhteen kuin toisen. Kiina johtaa listaa maailman ankarimpana maana journalisteille. Maassa on 17% maailman kaikista vangittuina olevista ammattitoimittajista ja 44% kaikista vangittuina olevista kansalaisjournalisteista.

Kuten vuonna 2013, Eritrea (toinen), Iran (kolmas) ja Syyria (viides) olivat jälleen viiden suurimman ammattitoimittajia vangitsevan maan joukossa. Neljäntenä listalla on presidentti Sisin autoritaarinen hallinto Egyptissä, jossa luku on 9%. Suurin osa Vietnamissa vangituista toimittajista on kansalaisjournalisteja, koska maassa ei ole käytännössä juuri lainkaan riippumatonta perinteistä mediaa, ja sen dynaaminen sosiaalinen media on suuri lähde uutisille ja tiedolle. Saudi-Arabiassa tietoverkkorikollisuuslakia käytetään yhtälailla sekä toimittajia että kansalaisjournalisteja vastaan.

Viisi suurinta vankilaa journalisteille

139 journalistia joutui pakenemaan maastaan (+106%)

  1. Plus 20 kansalaisjournalistia

Yhteensä 139 ammattitoimittajaa ja 20 kansalaisjournalistia otti yhteyttä Kansainväliseen Toimittajat ilman rajoja -järjestöön jouduttuaan pakenemaan ulkomaille vuonna 2014. Tämä on yli kaksi kertaa niin paljon kuin vuonna 2013, jolloin TIR rekisteröi yhteensä 77 tapausta, joissa toimittajat tai kansalaisjournalistit joutuivat pakenemaan ulkomaille työnsä vuoksi. Useimmat toimittajat pakenevat kotimaansa naapurimaahan, jossa he joutuvat yhä pelkäämään turvallisuutensa puolesta, koska heidän hallituksensa kätyrit tai asemiehet yrittävät yhä jahdata heitä rajan yli.

Yhteensä 43 libyalaista ja 37 syyrialaista journalistia lähti maanpakoon vuonna 2014 paetakseen kaaosta ja tappouhkauksia kotimaassaan. Etiopiassa puolestaan yksityistä mediaa vastaan suoritetut ratsiat ovat pakottaneet 31 journalistia maanpakoon. Tällä hetkellä Euroopan suurin vankila mediatyöntekijöille on Azerbaidzhan, ja kymmenet journalistit ovat joutuneet viime kuukausina pakenemaan ulkomaille välttyäkseen pidätetyksi joutumiselta. Kansainvälinen Toimittajat ilman rajoja -järjestö avusti kuutta heistä. Maastapako on jatkunut myös Iranista ja Eritreasta, kahdesta maasta, jotka ovat aivan Kansainvälisen Toimittajat ilman rajoja -järjestön ylläpitämän lehdistönvapausindeksin pohjalla.

Maat, joista on joutunut pakenemaan eniten journalisteja

853 (+3%) pidätettyä toimittajaa

  1. Plus 122 kansalaisjournalistia pidätetty

Toimittajien pidätykset eivät selvästikään ole yhtä vakavia loukkauksia tiedonvälityksen vapaudelle kuin murhat ja pitkät sieppaukset, mutta ne estävät median toimintaa ja ovat usein pelottelun keinoja, mitä ei voida missään tapauksessa hyväksyä. Ainakin 853 ammattitoimittajaa joutui pidätetyksi vuoden 2014 aikana, mikä on 3% lisäys vuoteen 2013 verrattuna.

Ukrainassa sekä hallituksen joukot että separatistikapinalliset ylläpitävät tarkastuspisteitä taistelualueilla. Näillä tarkastuspisteillä journalisteja voidaan pidättää ja johdattaa pois kovakouraisesti ja sen jälkeen vapauttaa muutama tunti myöhemmin ilman, että heidän pidätyksestään annetaan mitään selitystä. Egyptissä 46 toimittajaa pidätettiin tänä vuonna sellaisten tekosyiden varjolla kuin että he olivat olleet Muslimiveljeskunnan kannattajia, tai että he vaaransivat kansallisen yhtenäisyyden tai lietsoivat väkivaltaa tai mellakoita. Poliittinen tilanne ei oikeuta presidentti Sisin tukahduttavaa politiikkaa ja propagandajärjestelmää, jonka hän on luonut.

Maat, joissa pidätettiin eniten toimittajia

1846 (­–15%) hyökkäysten tai uhkausten kohteeksi joutunutta toimittajaa

Tänä vuonna monissa maissa nähtiin väkivaltaisia mielenosoituksia, joiden yhteydessä toimittajia vastaan hyökättiin fyysisesti tai joissa he joutuivat joko mielenosoittajien tai poliisien pahoinpitelemäksi. Venezuelassa bolivaaninen kansalliskaarti oli vastuussa 62% tapauksista, joissa toimittajat joutuivat väkivallan kohteiksi tämän vuoden suurissa mielenosoituksissa. Turkissa poliiseja ei rangaistu vuoden 2013 Gezi-puiston mielenosoitusten aikaisista väkivaltaisuuksista, ja se rohkaisi poliiseja turvautumaan väkivaltaan myös tänä vuonna. Journalistit joutuivat maksamaan kovan hinnan, kun poliisit vastasivat mielenosoituksiin suhteettoman kovalla voimankäytöllä.

Ennätysmäärä tapauksia Ukrainassa johtui ensinnäkin siitä, että poliisit käyttivät kohdistettua väkivaltaa toimittajia vastaan Maidanin aukion mielenosoituksissa tammikuussa ja helmikuussa ja sen jälkeen johtuen epävakaasta tilanteesta maan itäisellä Krimin alueella, jossa noin 50 journalistia joutui hyökkäyksen tai pahoinpitelyn uhreiksi. Kiinassa maan Kommunistinen puolue ei ole epäröinyt käyttää siviilivaatteisiin pukeutuneita kätyreitään estämään journalisteja raportoimasta mielenosoituksista. Useita toimittajia on lisäksi uhkailtu, joko valtion viranomaisten tai muiden valtiosta riippumattomien toimijoiden kuten järjestäytyneiden rikollisryhmien, yksityisten aseistettujen joukkojen tai uskonnollisten järjestöjen kannattajien toimesta.

Lue lisää:

English

http://en.rsf.org/rwb-publishes-2014-round-up-of-16-12-2014,47388.html

French

http://fr.rsf.org/rsf-publie-le-bilan-2014-des-16-12-2014,47387.html