Kuukauden vieras: Pekka Kymäläinen arvioi toimittajan työn rajoitteita Venäjällä

Pekka Kymäläinen 7.12.2011 Pietarissa Nevskii Prospektilla

Pekka Kymäläinen 7.12.2011 Pietarissa Nevskii Prospektilla duuman vaalien väärentämistä vastustavassa mielenosoituksessa. Kymäläinen pidätettiin miliisin toimesta pian kuvan ottamisen jälkeen. © Nikolai Gontar

Toimittaja Pekka Kymäläinen, 56, on työskennellyt Venäjällä maan käydessä läpi merkittäviä poliittisia muutoksia.

Päällisin puolin itänaapuri on Kymäläisen mukaan ystävällinen ja vieraanvarainen suomalaisia toimittajia kohtaan. Toimittajia ei varsinaisesti estetä kirjoittamasta mitään. Työhön kohdistuvat rajoitteet ovat kuitenkin olemassa pinnan alla.

Toimittajan työ Venäjällä 90-luvun alussa

Kymäläinen vieraili itänaapurissa toimittajana ensimmäisiä kertoja 1990-luvun alussa. Elokuussa 1991 maassa puhkesi sotilasvallankaappaus.

Vallankaappauksen aikana suurin osa Kymäläisen matkabudjetista kului hotellityöntekijöiden lahjomiseen. Ulkomaanpuhelut olivat erityisesti kiven alla.

”Jouduin maksamaan, jotta he suostuivat antamaan minulle puhelinyhteyden ja faksiyhteyden Suomeen”, Kymäläinen kertoo.

Vangituksi joutuminen

Sittemmin Kymäläinen on ollut Venäjällä useaan otteeseen erilaisten yhteiskuntaa mullistavien tapahtumien aikana.

Syyskuussa 2011 Venäjän silloinen presidentti Dimitri Medvedev ehdotti vaihtavansa paikkaa Vladimir Putinin kanssa. Kymäläinen oli Venäjällä uutisen tullessa julki.

Uutinen käynnisti Kymäläisen mukaan yleisen tyytymättömyyden aallon. Levottomuus purkautui marsseina ja mielenilmauksina. Mellakkapoliisit partioivat kaduilla ja ihmisiä pidätettiin mielivaltaisesti.

Myös Kymäläinen pidätettiin mellakoiden aikana. Hänet ehdittiin viedä mellakkabussien luokse, joilla pidätetyt oli tarkoitus kuljettaa muualle. Kokemus oli Kymäläisen mukaan pysäyttävä, vaikka hän vapautui jo ennen mellakkabussiin joutumista.

”Huusin koko ajan venäjäksi, että olen suomalainen toimittaja. Sitten sieltä tuli oikein karhunnäköinen, isokokoinen koppalakki, joka tarttui minua olkapäistä. Hän sanoi ”go to hell”, painu helvettiin”, Kymäläinen kuvailee vapautumistaan.

Toimittajia seurattiin ja peloteltiin

Mielenosoituksien jälkeen Kymäläinen huomasi, että häntä seurattiin. Kymäläinen kyseli muilta suomalaistoimittajilta, seurattiinko heitäkin. Selvisi, että liki kaikkia suomalaistoimittajia seurattiin FSB:n eli Venäjän federaation turvallisuuspalvelun toimesta.

FSB:lla oli tiettyjä tapoja, joilla toimittajia säikyteltiin. Turvallisuuspalvelun miehet kävivät salaa toimittajien asunnoilla, mutta jättivät aina jonkin merkin käynnistään.

”Television kaukosäätimeni oli aina samalla paikalla sohvapöydällä. Kerran se löytyi makuuhuoneesta tyynyn alta”, Kymäläinen kuvailee.

Internetyhteyden katkaiseminen oli myös tapa ärsyttää toimittajia. Kymäläisen huoneistosta katkaistiin yhteys pariin otteeseen.

”Se oli silkkaa kiusantekoa, koska kadun toisella puolella oli hotelli, jossa saatoin käydä lähettämässä jutut toimitukseen”, hän toteaa.

Toimittajan työ vaikeutuu

Median ja erilaisten järjestöjen sääntelyä on Kymäläisen mukaan tiukennettu viime vuosina Venäjällä. Valtion tuottamassa mediasisällössä halutaan ylläpitää kuvaa länsimaisesta vihollisesta.

Kymäläinen ei usko, että Venäjä tulee muutoksista huolimatta sulkemaan rajojaan ulkomaisilta toimittajilta. Keinot toimittajan työn rajoittamiseksi ovat toisenlaisia.

Venäjällä ei ole mistään saatavilla valtion virkamiesten yhteystietoja, mikä tekee toimittajan työstä haastavaa.

”Jos toimittaja haluaa yhteystietoja, hänellä täytyy olla tiettyjä suhteita”, Kymäläinen avaa.

Kymäläisen arvio onkin, että Venäjän kannalta negatiivista tietoa on aina vain vaikeampaa saada irti. Hän epäilee myös, että viisumien saanti hankaloituu.

”Tiedossani on suomalaisia toimittajia, joilla on viime aikoina ollut hankaluuksia saada viisumi Venäjälle.”

Kymäläinen ihmettelee, miksi suomalainen media jättää itänaapurin niin vähälle huomiolle. Hänen mukaansa suurin osa suomalaisista uutistoimistoista uutisoi Venäjästä ulkomaisten lähteiden kautta.

”Omat silmät ja korvat olisivat paikallaan. Suomalaisiin toimittajiin suhtaudutaan lämpimästi Venäjällä. Meillä pitäisi olla paljon enemmän Venäjä-seurantaa”, hän toteaa.

Pekka Kymäläinen

Toimittaja ja kirjailija

  • Töissä Aamulehdessä
  • Työskennellyt toimittajana ja uutispäällikkönä Kainuun Sanomissa ja Aamulehdessä vuodesta 1989 eteenpäin
  • Seurannut itänaapuria 80-luvulta tähän päivään

Teksti: Nita Makkonen