Sananvapaus yhä tärkeämpää – uhkien keskellä

Ruotsin radion toimitusjohtaja Cilla Benkön mielestä media toimii uhkakuvien keskellä, mutta laadukkaan journalismin tehtävä on tärkeämpi kuin koskaan.

Ruotsin radion toimitusjohtaja Cilla Benkön mielestä media toimii uhkakuvien keskellä, mutta laadukkaan journalismin tehtävä on tärkeämpi kuin koskaan.

Kovasti juhlavissa merkeissä oli kutsuvierasjoukko koolla Finlandiatalolla 9. syyskuuta, kun Yleisradio juhli 90 v. synttäreitään. Tilaisuuden aihe oli sananvapaus ja minutkin olin kutsuttu, käsittääkseni edustamaan Toimittajat ilman rajoja.

Onneksi tilaisuus televisioitiin, mutta ihmeen vähän sen antia kuitenkin noteerattiin päivän uutislähetyksissä, vaikka syytä olisi ollut. (Katsottavissa Yle Areenassa)

Medialukutaito tie totuuteen

Ylen johtaja Lauri Kivinen käynnisti tilaisuuden valottaen ajan ikävää ilmiötä: monimutkaisia asioita yritetään selittää yksinkertaisesti. Monitahoisiin asioihin tarjotaan yksinkertaisia ratkaisuja, ja vaikeisiin kysymyksiin tyrkytetään helppoja vastauksia. Tässä on Kivisen mukaan nyt toimittajilla tekemistä yhä enemmän. Kyllä- tai ei-vastaukset eivät riitä, vaan asioita on taustoitettava ja näkökulmia on annettava monelta suunnalta. Vain monipuolinen tieto ja vapaa media suojelevat ihmisiä yksinkertaistetulta maailmankuvalta, mikä tarkoittaa vähemmistöjen syrjimistä ja vaaraa kääntyä sisäänpäin.
Kivisen mukaan tietopimentoon jäivät ennen lukutaidottomat ihmiset, nyt oikean tiedon saaminen vaatii medialukutaitoa. Medialla on tässä suuri vastuu, sillä ilman vapaata mediaa ei demokratia yhteiskunnassa toteudu.

Journalistilla vaarallinen ammatti

Vaikka tilaisuuden pääpuhujaksi oli mainittu Martti Ahtisaari, nousi tärkeimmän viestin tuojaksi Ruotsin radion toimitusjohtaja Cilla Benkö. Hän kehotti pohjoismaisia poliitikkoja ottamaan sanavapaustilanteen esille esimerkiksi ulkomaanmatkoillaan, jotka kohdistuvat demokratialtaan heikkoihin maihin. Hänestä kauppa- ja muiden yhteistyöneuvottelujen lomaan tulisi poliitikkojen esittää kysymys: onko maanne vankiloissa toimittajia, miksi on ja milloin heidät vapautetaan.
Benkö toi näkyvästi esiin TIR-sananvapausindeksin ja näytti kartan sekä Pohjoismaiden hyvän aseman siinä.
Benkö muistutti kuitenkin, että jopa Ruotsissa on kokemusta journalistin ammatin vaaroista. SVT:n ulkomaankirjeenvaihtaja Nils Horner ammuttiin Kabulin kadulle hänen tehdessään juttuja Afganistanin vaaleista 2014. Hän on yksi niistä yli sadasta toimittajasta, jotka menettävät henkensä vuosittain työtehtävissään. Tosin 90 prosenttia tapetuista on paikallisia toimittajia, joita ei rikkaiden maiden mediakoneisto suojaa. Usein murhan syy on, että toimittaja on paljastanut väkivaltaa, korruptiota tai vallan väärinkäyttöä. Tosin murhaa ja vankeutta tavallisempaa on, että näitä rohkeasti toimivia tutkivia toimittajia irtisanotaan tai ajetaan itsesensuuriin. On väärin, että tätä työtä on tehtävä turvallisuutensa, jopa henkensä kaupalla. Toimittajien tehtävä on kaikesta huolimatta paljastaa pahoja voimia, esittää erilaisia näkemyksiä ja etsiä rohkeasti totuutta.

Internetin kaksi puolta 

Maailmalla internet on vapaan tiedotuksen pelastus, mutta myös vaara.  Totuuteen tähtäävän tiedottamisen alustan lisäksi se antaa  tilaisuuden pahoille voimille. Netistä löytyy vapaan tiedon lisäksi myös yhä useammin törkyä, vihapuhetta, propagandaa ja vihan lietsontaa. Näin maailmalla.

Euroopan tiedotusta käsitellessään Benkö muistuttaa, että nyt ovat isot yhteiskunnan perusarvot vaarassa. Hän korostaa riippumattoman julkisen palvelun asemaa, mutta ei tuomitse kaupallistakaan mediaa. Nämä eivät ole eivätkä saa olla vastakkaisia. Kummassakin toimivien toimittajien pitää saada toimia vapaasti ja tehdä laadukasta työtä.
Tiedottamista ei saa kahlita hallituksen, kaupallisten toimijoiden tai muun manipulaation voimin. Valitettavasti myös meidän leveysasteillamme ovat riippumattomasti toimivien toimittajien työpaikat vaarassa. Ikävänä esimerkkinä Cilla Benkö mainitsee vanhempiensa syntymämaan Unkarin, josta he pakenivat Ruotsiin nimenomaan sanavapauden puutteen takia. Vapaa media on Unkarissa hallituksen kuristusotteessa. Sananvapausindeksissä se putosi sijalle 67 heti Georgian ja Malawin perään.
Alaspäin indeksissä ovat tulleet myös Puola, Kroatia, Tsekki ja Azerbaijan. Puolassa ja Unkarissa saa ulkoministeri antaa kenelle tahansa julkisen palvelun toimittajalle potkut koska tahansa, ja Kroatian yleisradiosta tuli juuri tieto 70 toimittajan ja johtajan potkuista. Tsekkien valtiollinen televisio Prima on juuri antanut ohjeen: jutuissa islam ja pakolaiset on aina esitettävä uhkana. Turkki on oma lukunsa: 20 tv- ja radioasemaa on lakkautettu ja satoja toimittajia on irtisanottu.
Benkö korostaa, että myös Pohjoismaissa on varjeltava median riippumattomuutta. Valtaapitäviin kriittisesti suhtautuva ja siksi irtisanomisella uhattu toimittaja sortuu herkästi itsesensuuriin ja liialla kiireellä painostettu tekee työnsä pinnallisesti. Uhkan alla työtään tekevä on pelokas, heikko ja epäkriittinen ja kiertää vaikeita juttuaiheita.

Media ylimielisyyttä vastaan 

Vapaassa mediassa on kyse myös toimittajien ammattitaidosta. Amatöörejä on helppo ohjailla, ja se aiheuttaa levottomuutta, josta aina joku hyötyy. Siksi pätevän tiedottamisen tehtävä on suurempi kuin koskaan. On tunnustettava, että tutkiva ja kriittinen journalismi on asia, jonka jotkut tahot mielellään vaientaisivat. Aina on tahoja ja poliitikkoja, joiden mielestä kansan on pysyttävä hiljaa ja ruodussa.  Laadun ylläpitämisessä on tehtävää myös yliopistoille, korkeakouluille ja jopa EU-komissiolle. Ammattitaitoinen media vahvistaa demokratiaa, lisää suvaitsevaisuutta, vähentää muukalaispelkoa ja tukee heikkoja. Hyvän tiedotuksen pohjalta ihmisten on helpompi erottaa hyvä pahasta, fakta fiktiosta, tieto propagandasta ja valhe totuudesta. Se on tehokas keino valtaapitävien ylimielisyyttä vastaan.
Suomi on TIR-sananvapausindeksin ykkösmaa, mutta Ruotsi vasta 8. Tätä kysymme Benköltä. Syynä on Ruotsissa yhä useammin ilmennyt vihapuhe ja toimittajiin kohdistunut uhkailu. Lisäksi toimittajien työtä on vaikeutettu työpaikkakiusaamisella ja seksuaalisella häirinnällä. Eritoten moni naistoimittaja haluaa jo vaihtaa alaa. Koko Pohjolassa on oltava tarkkana, vaikka Ruotsin ja siihen kuuluneen Suomen perustuslakiin sisällytetty painovapauslaki. Tämä maailman vanhin painovapauslaki astui voimaan jo 250 vuotta sitten.

Kilpailu kiristyy ja laajenee 

Benkö huomauttaa, että median uusiin haasteisiin kuuluvat globalisaatio ja digitalisaatio. Media toimii todella jo maailmanlaajuisesti. Kilpailu ajastamme kiristyy. 18-24 vuotiaille nuorille on tutkitusti jo nyt some tärkeämpi tietolähde kuin televisio. Tämä ei ole jäänyt kaupallisilta tahoilta huomiotta, sillä esim. Netflix ja HBO ovat aloittamassa pohjoismaisen draamatuotannon meidän kielillämme. Nämä ulkomaiset mediatalot toimivat huikeilla resursseilla, avoimen kaupallisesti, meistä poikkeavalla etiikalla ja usein niin, etteivät ne juuri veroja maksele. Silti ne kilpailevat samoista mainosrahoista kuin meidänkin mediamme.
Ilman monipuolista tietoa ihminen vetäytyy helposti kuplaan, jossa hankitaan vain vanhoja mielipiteitä tukevaa tietoa. Eristäytynyt ihminen joutuu helposti tilanteeseen, jossa ympäröivää maailmaa on vaikea ymmärtää, naapuritkin tuntuvat kummallisilta ja yhteiskunta käsittämättömältä ja uhkaavalta.  Median perimmäinen tehtävä on saada ihmiset paremmin ymmärtämään maailmaa ja toisiaan.

Kokeneen tietoa paikanpäältä 

Ylen palkittu toimittaja Tom Kankkonen kertoi tilaisuudessa työstään Turkissa ja Lähi-idässä. Hän on maan tuntevana ja turkin kielen taitoisena tuonut suomalaisillekin tärkeää tietoa tuosta kuohuvasta maailmankolkasta.
Martti Ahtisaari kertoi luottamuksen tärkeydestä niin mediassa kuin maailman kriisipesäkkeiden ratkaisuissa. Hän vetosi suomalaisten suvaitsevaisuuteen pakolaiskysymyksessä, olemmehan kansa joka asutti sodan jälkeen 400 000 evakkoa, 150 000 sodasta palannutta sotilasta ja maksoi vielä sotakorvaukset päälle.
Ahtisaari muistutti myös koulutuksen merkityksestä. Ilman koulutusta ei Suomessa olisi hyviä toimittajia eikä hänestäkään, evakkopojasta, olisi tullut presidenttiä ja nobelistia. Ahtisaaren työ maailmanrauhan eteen jatkuu Elders-järjestössä, jossa entiset valtiojohtajat kokoontuvat eri puolilla maailmaa. Uutisena hän kertoi, että Elders kokoontuu ensi keväänä Suomessa.

Hilkka Kotkamaa
Toimittajat ilman rajoja