Edward Snowden – sananvapauden sankari

snowden_juliste

Ihmisoikeusjärjestöt – Amnesty International kärjessä – ovat juuri käynnistäneet kampanjan, jossa vedotaan Barack Obamaan, että hän luopuisi USA:n esittämistä vakoilu- ja tietovarkaussyytöksistä Edward Snowdenia vastaan. Kampanjastarttiin osallistui myös Snowden itse – videon välityksellä.

 

Snowden oli maailmanlaajuisesta kampanjasta hyvin kiitollinen ja silminnähden liikuttunut.

Kampanja käynnistyi samalla, kun ohjaaja Oliver Stonen ohjaama ja käsikirjoittama elokuva Snowden sai ensi-iltansa (Suomen ensi-ilta 23.9.2016). Täytyy myöntää, että Snowdenin tarinassa on ainekset syvällisempäänkin pohdintaan ja nykyajan paljastustarinaan, jonka lopputulosta emme vielä edes tiedä. Elokuva avasi näitä kiinnostavia väyliä.

Tapaus Snowden on herättänyt vilkkaan keskustelun myös Toimittajat ilman rajoja ry:n Suomen osastossa.  Snowdenin paljastusten myötä suurelle yleisölle vasta todella selvisi,  mitä sananvapaus tarkoittaa ja mitä ei. Mitä merkitsee esimerkiksi, jos kaikki maailman sähköpostit ovat USA:n vallanpitäjien luettavissa.

 

Laajaa vakoilua

Elokuvassa Edward Snowden on alun pitäen tavallinen nuori nörtti, joka on enemmän kiinnostunut tytöistä kuin politiikasta. Hän saa poikkeuksellisen taitavana tietokoneenkäyttäjänä koulutuksen tiedustelupalvelun leivissä. Hän uskoo koulutustaan, jonka mukaan USA on vapauden ja demokratian tyyssija. Hänelle kerrotaan CIA:n tiedustelun ja NSA:n pelastaneen maailman kolmannesta maailmansodasta.

Työssään Snowden oppii, miten päästä käsiksi tietoihin ja huomaa ällistyksekseen, miten laajasti valtio vakoilee, salakuuntelee ja kerää tietoja.  Tietoja kootaan kaikesta ja kaikkialla, Yhdysvalloissa ja ympäri maailmaa piittaamatta säännöksistä, laeista, sopimuksista tai moraalista.

Tunnetusti Snowden pääsee käsiksi esimerkiksi kuva-aineistoon, jossa hän ei ole uskoa silmiään, miten Lähi-idän sodissa jenkit pommittavat ihmisiä, eläviä maaleja, usein vähin tiedoin, jopa summanmutikassa. Viholliset, terroristit, viattomat kadunkulkijat, perheenjäseniä täynnä olevat autot ja lapsilaumat voidaan tussauttaa taivaan tuuliin ja dokumentoida kuin videopelit. Pitkään mietittyään Snowden päättää lähteä kansalaistottelemattomuuden tielle ja paljastaa USA:n valtion järkyttävimmät toimet ja panna tiedot salaa muistitikulle. Tikun hän antoi muutamalle maailman johtavista toimittajista, joita oli kutsuttu salaisesti erääseen hotellihuoneeseen Honkongissa. Elokuvassa hotellikohtaus on erityisen hienosti kuvattu.

 

Mikään ei ole salaista

Aineistosta kootaan ällistyttäviä uutisia ja kirkuvia lööppejä mediassa ympäri maailmaa.  Ei voi olla totta, tämänhän piti olla salaista tietoa! USA:ssa ei raivolla ole rajoja. Tämä mies on saatava kiinni ja telkien taakse ikuisiksi ajoiksi! Nolot paljastukset vaikuttavat vähitellen USA:n tiedusteluun niin, että lopulta täysvalvonta kielletään kaiken kattavassa muodossaan. Tiedot vaikuttavat myös Lähi-idän sodankäyntiin ja maailmanpolitiikkaan.

Edward Snowdenilla maa polttaa jalkojen alla. Pako tarkoittaa, että kotimaahan ei ole palaamista ja viime tipassa hän saa luvan lähteä Honkongista Venäjälle. Tarkoitus oli jatkaa matkaa, mutta asian saaman huikean julkisuuden takia ei mikään maa ole suostunut ottamaan Snowdenia vastaan. Joten hänen ei auta kuin asettua asumaan Moskovaan, ja jos Putin ei muuta mieltään, hän asuu siellä loppuikänsä.

Elokuvan tekee jännäriksi se, että mies on toisille sankari, toisille petturi. Hän on tehnyt elämäntyönsä sanavapauden palveluksessa. Ja sananvapauden kärkihahmoksi hän sopiikin, koska  pelkällä olemassaolollaan hän on merkki siitä, että salaisinkaan tiedonkeruu ei ole täysin turvassa ja törkeinkin vakoilu saattaa joutua taitavan tietojenkäsittelijän käsiin ja sitä myötä julkiseen mediaan.

 

Nerokas käsikirjoitus

Snowden -elokuvassa on nerokas käsikirjoitus. Se toimii jännärinä, poliittisena trillerinä ja sananvapauden sankaritarinana. Se on myös rakkaustarina ja kasvukertomus siitä, miten pojasta tulee mies ja miten pikkunörtistä tulee maailmanpolitiikan vaikuttaja. Tarina on kerrottu sen verran ilmavasti, ettei se pelkkänä toimintaelokuvana toimi, mutta se on vetävä leffa, katsomisen arvoinen ja ajatuksia herättävä  – myös median näkökulmasta.

Edward Snowdenin roolissa on onnistuneesti Joseph Gordon-Levitt. Käsikirjoitus perustuu Luke Hardingin teokseen Snowden – maailman halutuin mies ja Anatoli Kucherenan kirjaan Time of the Octopus.

 

Hilkka Kotkamaa

Toimittajat ilman rajoja