Onko Yhdysvaltain seuraava presidentti uhka lehdistönvapaudelle?

Donald Trump (RSF)

Donald Trump on vaalikampanjansa aikana kutsunut vapaata lehdistöä ”saastaksi”, ja lehdistönvapausjärjestöt pelkäävät uuden presidentin jatkavan vihamielistä linjaansa.

Toimittajat ilman rajoja –järjestö on yhteistyössä muiden sanan- ja lehistönvapausjärjestöjen kanssa allekirjoittanut avoimen kirjeen Yhdysvaltain seuraavaksi presidentiksi valitulle Donald Trumpille. Kirjeessä Trumpia pyydetään kunnioittamaan demokratialle elintärkeää lehdistönvapautta sallimalla toimittajille pääsy lehdistötilaisuuksiin sekä pitämällä hallinnon päätökset ja tiedonjako avoimina.

Trump otti jyrkän linjan vapaaseen lehdistöön jo vaalikampanjansa aikana. Newsweek-lehden artikkeli kertoo, kuinka Trump on vaalitilaisuuksissaan nimittänyt lehdistöä muun muassa ”epärehelliseksi”, ”iljettäväksi” ja ”saastaksi”. Vaalitilaisuuksiin osallistuneet kannattajat ovat usein häirinneet paikalla olleiden toimittajien työtä uhkaavalla käytöksellä ja huutelulla. Useiden Trumpia kritisoivien lehtijuttujen kirjoittajien kerrotaan saaneen rasistisia ja antisemitistisiä uhkausviestejä.

Trump alkoi vuoden 2016 alussa varoa haastattelujen antamista lehdistölle ja rajoittaa kriittisten medioiden pääsyä vaalitilasuuksiinsa. Kampanjapuheessaan Texasissa helmikuussa Trump lupasi tiukentaa kunnianloukkauksia koskevaa lainsäädäntöä, jotta ”tarkoituksellisen negatiivisia ja virheellisiä artikkeleita kirjoittavat toimittajat voidaan haastaa oikeuteen suurista rahasummista”.

Trump on kampanjansa aikana estänyt toimittajien akkreditoinnin vaalitilaisuuksiinsa muun muassa Washington Postilta, Buzzfeedilta, Politicolta sekä Huffington Postilta. Ehdokkaan mustalla listalla oli pahimmillaan kymmeniä julkaisuja. Kesällä Trump harkitsi myös New York Timesin sulkemista vaalitilaisuuksistaan. Twitterissä Trump on uhkaillut New York Timesia oikeusjutuilla ja syyttänyt lehdistöä valheellisesta uutisoinnista vaalikampanjaansa varjostaneiden kohujen aikana.

Käytännössä Trumpin uhkaukset eivät ehkä toteudu, koska Yhdysvaltain perustuslaki sekä korkeimman oikeuden päätökset takaavat lehdistönvapauden. Presidentillä on useimmiten mukanaan ainakin yksi Valkoisen talon kirjeenvaihtajien yhdistyksen asettama toimittaja. Trumpin suhtautumisella lehdistöön voi kuitenkin olla vakavia seurauksia. Yhdysvaltain PEN –sananvapausjärjestön johtaja Suzanne Nossel on sanonut, että Trumpin vaalikampanja on lehdistön näkökulmasta ollut huolestuttavin koskaan. Mikäli Trump jatkaa samalla linjalla, uuden presidentin suhtautuminen lehdistöön on salaileva, syyttävä ja rankaiseva.

Mikäli Trump pääsee nimittämään maan korkeimpaan oikeuteen yhden tai kaksi uutta tuomaria, korkeimman oikeuden suojeleva suhtautuminen lehdistöön voi muuttua. Oikeusjutuilla uhkaaminen saattaa jo sinänsä rajoittaa pienempien medioiden toimintaa. New York Times oli syksyllä valmis puolustamaan itseään oikeudessa Trumpin esittämien kunnianloukkaussyytösten takia, mutta vähäisemmillä resursseilla toimiva lehti olisi voinut perääntyä kriittisen jutun julkaisemisesta kokonaan.