Pääministerin painostus pudotti Suomen lehdistönvapauden ykköspaikalta

Vuoden 2017 lehdistönvapauskartta (klikkaa kuva suuremmaksi)

Vuoden 2017 lehdistönvapauskartta (klikkaa kuva suuremmaksi)

Suomi putosi Toimittajat ilman rajoja -järjestön vuosittaisessa lehdistönvapausindeksissä 3. sijalle. Norja ja Ruotsi kiilasivat Suomen edelle. Sananvapaus heikkeni indeksin mukaan 2,3 prosenttia koko maailmassa.

Suomi piti ykköspaikkaa vuodesta 2010 lähtien. Maassa työskentelevät journalistit ovat tottuneet ammattimaisiin käytäntöihin ja työrauhaan. Tämän vuoksi pääministeri Juha Sipilän pyrkimykset painostaa Yleä uutisoinnissaan tulivat kansalaisille sekä journalisteille järkyttävänä yllätyksenä, todetaan sananvapausindeksin perusteluissa.

Vuoden merkittävin tapaus

Kansainvälisen Toimittajat ilman rajoja -järjestön (RSF) pääsihteeri Christophe Deloire piti Suomen putoamista sananvapausindeksin kärjestä vuoden merkittävimpänä yksittäisenä tapauksena. Yllättäväksi asian teki hänen mukaansa se, että journalistien ammattitaito ja hyvät käytännöt eivät estäneet sananvapauden heikkenemistä.

”Pääministerin asema julkisen vallan käyttäjänä ja tapa puuttua voimakkaasti yksittäisten ammattitoimittajien työhön näyttäytyi sananvapauden rajoittamisena kotimaan lisäksi myös kansainvälisessä mediassa. Kun tähän vielä lisätään yksittäisten toimittajien perustellut irtisanoutumiset, välittyi maailmalle kuva, joka ei sopinut sananvapauden mallimaahan”, Toimittajat ilman rajoja Suomen osaston puheenjohtaja Ilkka Nousiainen sanoo.

Pohjoismaat erottuvat nyt selvemmin kuin kertaakaan aikaisemmin omaksi ryhmäkseen vahvoina kansalaisyhteiskuntina, missä sananvapaus ja ihmisoikeudet ovat keskeisiä arvoja. Suomalaiset ovat maailman neljänneksi ahkerimpia lehtien lukijoita ja luottavat keskimääräistä enemmän lukemaansa.

Sananvapauden ykkösmaan paikan otti Norja ja toisella sijalla on Ruotsi. Ruotsissa toimittajiin kohdistuu yhä uhkailua, mutta viranomaiset suhtautuvat asiaan vakavasti ja osa uhkailijoita onkin jo saanut tuomioita teoistaan. Poliisin, mediaorganisaatioiden ja journalistiliittojen yhteistyö on askel parempaan uhkailun vastustamisessa.

Lehdistönvapaus uhattuna enemmän kuin koskaan aikaisemmin

Vuoden aikana sellaisten valtioiden määrä, joiden lehdistönvapauden taso on ”hyvä” tai ”kohtalaisen hyvä” on vähentynyt 2,3 prosentilla. Lehdistönvapautta ei enää uhata pelkästään autoritäärisissä valtioissa ja diktatuureissa, vaan yhä enemmän myös nykyaikaisissa demokratioissa.

Tänä vuonna lehdistönvapausindeksin ”mustalle listalle” joutui kolme uutta maata; Burundin tasavalta (160. sija), Egypti (161. sija) sekä Bahrain (164. sija).

Sananvapauden heikkenemisessä on nähtävissä kaksi trendiä. Toisaalta sodat ja maiden sisäiset selkkaukset ja toisaalta mediaan vihamielisesti suhtautuvat kansallismieliset hallitukset.

Viime vuonna Yhdysvalloissa (43. sija) Donald Trumpin nousussa presidentiksi ja Iso-Britanniassa (40. sija) käydyssä Brexit -kampanjoinnissa oli molemmissa nähtävissä perinteisen median halveksuntaa ja valeuutisten nopeaa leviämistä. Myös Ranskan (39. sija) presidentinvaalien aikana on nähty poliittisia hyökkäyksiä lehdistönvapautta vastaan. Ranskan sijoitusta indeksissä kuitenkin nostaa Charlie Hebdo -lehteen vuonna 2015 kohdistuneista iskuista toipuminen.

Monessa Euroopan maassa lehdistönvapauden taso on heikentymässä. Puolassa (54. sija) presidentti Kaczyńskin hallinto on muuttanut julkiset radio- ja tv-kanavat propagandan välineiksi ja on alkanut painostaa taloudellisesti itsenäisiä uutistoimistoja, jotka vastustavat poliittisia uudistuksia. Myös Unkarin (71. sija) tilanne on lehdistönvapauden kannalta synkkä.

Lehdistönvapautta rajoitetaan lukuisin eri keinoin

Kansainvälinen Toimittajat ilman rajoja -järjestö (RSF) julkaisee joka vuosi lehdistönvapausindeksin (Press Freedom Index), jossa arvioidaan lehdistönvapauden tilaa 180:ssä eri maassa.

Lehdistönvapaudella tarkoitetaan tässä yhteydessä sitä vapautta, jonka puitteissa toimittajat, mediaorganisaatiot ja esimerkiksi bloggaajat saavat toimia eri maissa ja miten valtioiden hallitukset kunnioittavat näitä vapauksia.

Indeksi mittaa nimenomaan lehdistön vapautta, moniarvoisuutta ja mediaympäristöä eikä esimerkiksi journalismin laatua.

Lehdistönvapausindeksi laaditaan käyttäen apuna eri maissa työskenteleviä toimittajia, tutkijoita, juristeja, sekä ihmisoikeusaktivisteja. Eri valtioiden sijoitukseen indeksillä vaikuttaa myös se, miten paljon toimittajat joutuvat kyseisissä maissa painostuksen, väkivallan ja uhkailujen kohteeksi, kohdistuipa se heihin sitten hallituksen, rikollisryhmien tai kansalaisten taholta.

Lehdistönvapausindeksi 2017 – kaikki maat