Maailman lehdistönvapausindeksissä (World Press Freedom Index) näkyy vuonna 2018 lisääntynyt vihamielisyys journalismia kohtaan

Kansainvälisen Toimittajat ilman rajoja -järjestön (RSF) vuoden 2018 World Press Freedom -indeksi heijastaa kasvanutta vihamielisyyttä toimittajia ja tiedotusvälineitä kohtaan. Poliittisten johtajien avoin tiedotusvälineiden vastustus ja pyrkimykset kyseenalaistaa journalismin uskottavuutta uhkaavat demokratiaa.

Vihamielisyys mediaa kohtaan ei rajoitu enää ainoastaan Turkin ja Egyptin kaltaisiin autoritäärisiin maihin, joissa asiapohjaisten tiedotusvälineiden vastustaminen on tällä hetkellä niin voimakasta, että toimittajia on rutiininomaisesti syytetty terrorismista ja niitä, jotka eivät ole vakuuttaneet uskollisuutta, on mielivaltaisesti vangittu. Turkki on vuoden 2018 indeksissä sijalla 157. ja Egypti sijalla 161.

Yhä useammat demokraattisesti valitut johtajat eivät näe tiedotusvälineitä demokratian tukijoina, vaan avoimina vastustajinaan. Yhdysvalloissa Presidentti Donald Trump on muun muassa käyttänyt toimittajista nimitystä ”kansan viholliset”. Yhdysvallat on tämän vuoden indeksissä sijalla 45. pudottuaan kaksi sijaa viime vuodesta.

Myös verbaalisen ja fyysisen väkivallan raja on kaventunut. Sen lisäksi, että Filippiinien presidentti Rodrigo Duterte on jatkuvasti loukannut toimittajia, hän on myös varoittanut, että toimittajatkaan eivät ole suojassa salamurhilta.

Intiassa toimittajiin kohdistuvaa vihapuhetta levitetään ja vahvistetaan sosiaalisissa medioissa, ja usein maan pääministeri Narendra Modin kustantamien trolliarmeijoiden avulla. Vuoden aikana näissä maissa on surmattu ainakin neljä toimittajaa. Filippiinit on tämän vuoden indeksissä sijalla 133. ja Intia sijalla 138.

Euroopan heikentynyt tilanne

Poliitikkojen tiedotusvälineisiin kohdistama vihamielisyys on nousussa myös Euroopassa. Tšekissä maan presidentti Milos Zemanilla oli lehdistötilaisuudessa mukana Kalashnikovin jäljitelmä, johon oli kirjoitettu ”toimittajille”. Slovakiassa maan pääministeri Robert Fico on kutsunut toimittajia muun muassa ”likaisiksi antislovakialaisiksi huoriksi” ja ”idioottimaisiksi hyeenoiksi”.

Euroopassa on viimeisen viiden kuukauden sisällä myös murhattu kaksi toimittajaa. Slovakialainen toimittaja Ján Kuciak murhattiin kotonaan helmikuussa vain neljä kuukautta sen jälkeen, kun toimittaja Daphne Caruana Galizia murhattiin autopommi-iskussa Maltalla.

Vaikka Euroopassa lehdistönvapautta on kunnioitettu eniten, vuoden 2018 indeksissä viiden eniten pudonneen maan joukossa on neljä Euroopan maata: Malta putosi sijalle 65. (18. sijaa), Tšekki sijalle 34. (11. sijaa), Serbia sijalle 76. (10. sijaa) ja Slovakia sijalle 27. (10. sijaa).

”Vihamielisyys toimittajia kohtaan on yksi pahimpia uhkia demokratioille”, sanoo RSF:n pääsihteeri Christophe Deloire. ”Poliittiset johtajat, jotka rohkaisevat vihamielisyyteen toimittajia kohtaan, ovat suuressa vastuussa, koska he heikentävät käsitystä julkisesta keskustelusta, jonka pitäisi perustua propagandan sijasta tosiasioihin. On äärimmäisen vaarallista kyseenalaistaa journalismin merkitystä tänä päivänä.”

Norja ykkösenä myös vuonna 2018

Pohjoismaissa lehdistönvapautta on perinteisesti kunnioitettu eniten. Vuoden 2018 indeksissä Norja on toista vuotta peräkkäin ensimmäisenä ja Ruotsi toisena.

Suomi putosi tämän vuoden indeksissä edelleen yhden sijan alaspäin eli sijalle 4. Sijoitus laski jo toisena vuotena peräkkäin. Syynä putoamiseen tämän vuoden indeksissä oli Puolustusvoimien Viestikoekeskukseen liittynyt tapaus, jossa toimittajien lähdesuoja vaarantui poliisin takavarikoidessa toimituksellista aineistoa.

Tanska putosi tämän vuoden indeksissä 5. sijaa alaspäin sijalle 9. Maata varjosti toimittaja Kim Wallin murha elokuussa 2017.

Kolmannella sijalla tämän vuoden indeksissä on Alankomaat ja viimeisenä edelleen Pohjois-Korea.

Venäjä on laajentanut propagandaverkostoaan RT:n (ent. Russia Today) ja Venäjän valtion omistaman uutistoimisto Sputnikin välityksellä. Venäjä on tämän vuoden indeksissä sijalla 148.

Turkissa ja entisissä Neuvostoliiton maissa lehdistönvapauden tilanne on maailmanlaajuisesti huonointa, ja lähes kaksi kolmasosaa alueen maista sijoittuu lähelle indeksin sijaa 150. tai sen alle.

Yksi suurimmista putoajista tämän vuoden indeksissä on sijalla 98. oleva Kirgisia. Muun muassa mediaan kohdistuneet häiriköinnit vuoden aikana pudottivat maan tämän vuoden indeksissä 9. sijaa alaspäin.

Pohjois-, Väli- ja Etelä-Amerikka

Sekä Pohjois-, Väli- että Etelä-Amerikassa lehdistönvapauden tilanne vaihtelee suuresti. Yhdysvallat putoaa ja Kanada nousee, mutta erityisesti Väli-Amerikan maissa väkivalta ja rankaisemattomuus ruokkivat pelkoja ja itsesensuuria. Meksikosta (147. sija) tuli vuonna 2017 journalisteille maailman toiseksi vaarallisin maa, jossa surmattiin 11 toimittajaa.

Venezuela putosi 6 sijaa alaspäin maan presidentti Nicolas Maduron autoritääristen ylilyöntien vuoksi, ja maa on tämän vuoden indeksissä sijalla 143.

Eteläisen pallonpuoliskon suurin nousija oli Ecuador. Jännitteiden väheneminen viranomaisten ja yksityisomistuksessa olevien medioiden välillä nostivat maan 13. sijaa ylöspäin sijalle 92.

Afrikka

Afrikan tilanne parantui hieman viime vuoteen verrattuna, mutta alueen uusimpia sensuurimuotoja ovat internetyhteyksien katkaisemiset sekä useat hyökkäykset ja pidätykset erityisesti Kamerunissa ja Kongon demokraattisessa tasavallassa. Tämän vuoden indeksissä Kamerun on sijalla 129. ja Kongo sijalla 154.

Toimittajien lupaavampi aikakausi Afrikassa voi olla seurausta myös siitä, että Zimbabwessa, Angolassa ja Gambiassa syrjäytettiin kolme entistä presidenttiä. Gambia nousikin tämän vuoden indeksissä 21. sijaa ylöspäin sijalle 122.

Afrikan alueen suurin putoaja on Mauritania, joka on tämän vuoden indeksissä sijalla 72. Mauritania putosi 17. sijaa sen jälkeen, kun maassa hyväksyttiin laki, jonka mukaan jumalanpilkasta tai uskosta luopumisesta seuraa kuolemanrangaistus, vaikka syytetty katuisi tekoaan.

Aasia ja Tyynenmeren alue

Etelä-Korea on tämän vuoden indeksissä toiseksi suurin nousija. Maa nousi 20. sijaa ylöspäin sijalle 43. sen jälkeen, kun Moon Jae-inin valinta presidentiksi käänsi maassa uuden sivun lehdistönvapauden osalta.

Sijalla 142. oleva Kambodzha putosi 10. sijaa tämän vuoden indeksissä ja on yksi alueen suurimmista putoajista. Maassa on suljettu kymmeniä riippumattomia tiedotusvälineitä, ja se näyttää vaarallisesti kulkevan samaa tietä kuin Kiina, jossa uutisointia ja tiedonvälitystä pyritään tiukasti kontrolloimaan.

Lähi-idän maat

Vuosittaisia muutoksia mittaavien indikaattoreiden mukaan Lähi-idän alueella lehdistönvapauden rajoitukset ovat yhdessä Pohjois-Afrikan kanssa maailman suurimpia.

Jatkuvat sodat Syyriassa ja Jemenissä, sekä edelleen käytössä olevat terrorismisyytteet Egyptissä, Saudi-Arabiassa ja Bahrainissa tekevät alueesta edelleen vaikean ja vaarallisen toimittajille.

Toimittajat ilman rajoja (RSF) julkaisee vuosittain World Press Freedom -indeksin, jossa mitataan lehdistönvapauden tasoa 180 maassa. Indeksi ottaa huomioon moniarvoisuuden, tiedotusvälineiden riippumattomuuden, ympäristön ja itsesensuurin, laillisuuden, sekä avoimuuden ja infrastruktuurin, joka tukee uutisten ja tietojen tuottamista. Indeksissä ei arvioida hallitusten politiikkaa.

https://rsf.org/en/ranking

Jätä kommentti